Sunnuntaina oli sitten
aika jännä päivä…
Lähdimme jo lauantaina
matkaamme, mutta yövyimme Warkaudessa ennen h-hetkeä.
Sunnuntaina siis
hurautimme Enonkoskelle, siellä odotti meidän karvapää, ja tällä hetkellä se
pyörii jaloissani.
Nyt olen saanut hetken
hengähtää!
Unohdin kuinka paljon
aikaa ja hoivaa nuo karvapää pennut vievät, mutta myös antavat takaisin.
Kasvattajan luona...
Sisarukset...
*pus* ♥
Taas tuo katse… ♥
Sunnuntain matka meni erinomaisesti!
Koira nukkui suloisesti koko matkan ja kotona sai vielä super hepulit!
Matkallakin se ei oikein suostunut tehdä tarpeitaan,
vasta silloin kun olimme tunnin päästä kotoa!
Ensimmäinen yö oli
erikoinen…
Kultani nukkui
kanssamme, kuin myös piitukin.
Ruokapöydästä tuli
koiralle nukkumapaikka ja siellä se olikin koko yön, kunnes kello osoitti 4
aamulla…
Tukastani ja korvista
tuli sen lelut
ja sai minut ylös käyttämään häntä vessaan.
Nukahdin uudestaan, mutta kahden tunnin päästä
se oli ihan hereillä,
mutta minä en!
Vähän kyllä väsytti,
mutta otin sitten aika pitkät päivä unoiset!
Piitun kanssa se on
pärjännyt, no miten sen sanosi…
Piitu on muutenkin
vähän luonteeltaan prinsessa, joten hämmentynyt ja vähän ärtyinen se on ollut
koirasta.
Mutta välillä se
nuuhkii ja antaa sen antaa pusuja.
Mutta uskon että ajan
kanssa heistä tulee ystävät!
Se on vain raukan
näköistä kun pentu pyrkii Piitun luo, ja Piitu vain murhataa ja karkaa pois…
Voi piitu..
Play with me?
Luimukorvat sillä myös on! Jes!
Muistan vieläkin sen,
kun Piitu oli pentu, hänelle piti antaa ruoka
kädestä ensimmäisinä päivinä.
Tämä tapaus?
Sille maistuu kaikki!
Jopa porkkanat jotka keitin hänelle.
Se saa jopa aikamoisia
hepuleita, kun piitu saa ruuan ja se joutuu katsomaan vierestä.
Se saa jopa aikamoisia
hepuleita, kun piitu saa ruuan ja se joutuu katsomaan vierestä.
HÄNTÄ!
Piitullahan on pienen
pieni häntä,
joten tämä pitkä huiskiva penselli herättää
minussa aikamoisia hassuja tunteita!
Pidän kyllä siitä,
mutta on se kyllä hassu!
Pentu oli myös jo
kasvattajan luona aika moinen puutarhuri…
Siellä se muiden
runttukuonojen kanssa on kaivanut aikamoisen kuopan!
Puutarha
työ jatkuvat täällä kotonakin!
Vauhtia tältä ei puutu
ja muutenkin se saa välillä aikamoiset hepulit,
Juoksee, puree
varpaita, leluja, kaivaa kuoppaa sänkyynsä, roikkuu tukasta, näkee itkuisia
unia, lupsuttaa pentuisia pusuja, ja kääriytyy välillä syliin.♥
Sellainen on meidän
Myyti, ja lisää hauskoja hetkiä varmasti tulee! Odotan vain kun Piitu ja Myyti
ovat ystäviä…
Rakkaudella
pennunhoitaja Aurora.♥