Ironista, tai hupsua.
Tietoteoria kertoo
tiedosta ja tietämisestä, mitä tieto on, mitä voimme tietää, voimmeko edes
tietää?
Joten tänään
filosofian kokeessa, istuin pitkään ulos tuijottaen ja
pohtien
’’Tiedänkö edes
mitään?’’
Tietenkin tiedän.
Aurinkokin nousee joka
päivä, olen nähnyt sen monesti, tiedän, että se nousee joka aamu.
Toisaalta,
onhan sekin mahdollista
Ettei aurinko
nousisikkaan…
Koska eihän
viimeiseltä portaalta laskeutuminen tunnu oikealta.
Miksi se tuntuu siltä, että
yksi porras puuttuu, olenhan minä laskeutunut juuri noilta portailta
useimminkin, monesti, aina
Huijaako joku minua
kertomaan, että
älä usko kaikkeen mitä havaitset aisteillasi.
Miksi joku aina
yllättää?
Miksi maailma ei aina
kulje niin kuin haluaisin.
Miksi kuvittelemme,
että elämä vain on.
Panta rei, niin se
oikeasti on
Kaikki virtaa, et voi
samaan virtaat kahdesti astua
Et edes koskaan
sellaisena jona olet.
Panta rei, hukkumme
vielä valintoihin ja vaihtoehtoihin
Päästä irti, mene
vain.
Mutta onko se typerää,
tyhmää
Älytöntä.
Uskoa että ei ole
Totuutta
Tietoa
Olemassaoloa?
En tiedä, ollakko vai
eikö olla.
Sitähän tämä maailma
on.
Sinä sen päätät, sinä
olio itsessäsi.
’’Condemned to be free’’
Niin opetti minulle
muuan, herra Sartre.
Sinä päätät, sinä
valitset,
Arvot, ajatukset,
itsesi, maailman
Kaiken
.
Kuten sakset, ne on
suunniteltu leikkaamaan, ja sen päätti se joka keksi leikkaamisen
hyödyllisyyden.
Sinäkin valitset sen
mitä sinusta tulee.
Kierkegaard, Dostoyevsky,
Nietzsche, Sartre
Kiitos
Eksistentialismista.
Rakkaudella (toivottavasti tuleva) filosofinne, Aurora
