Autossa istuttiin. Pohdittiin ja
mietittiin, että ei kyllä jaksaisi tunnille mennä ja sitä että olisi se hyvä
siellä olla. Toisaalta suonet huutaa, kofeiinia. Aamulla kun ei ollut pannussa
sitä jäljellä, eikä sitten huvittanut uutta satsia laittaa. Matkan varrelta
löytyi sitten leipomo, jossa työmiehet vetivät tyytyväisenä pullaa ja rasvan
haju tarttui tukkaan. Matikan tunti saikin piristyksen, pullaa ja kahvia. Toisaalta
se ei saanut minua keskittymään numeroiden rumaan järjestykseen. Koska
Eerikalle autossa tokaisin,
’’ Matikka juna lähti jo kaksi
tuntia sitten, ei ole todellakaan tarkoitus lähteä perään… Voin tässä venailla
rauhassa. Odottaa että yo-juna tulee, lukea siihen mennessä näitä lippuja, että
osaan sitten niissä… ’’
Todiste: en lintsannut, mutta en
ollut tunnilla läsnä
Hyppään ehkä sitten mieluummin hylättyjen junaan, ei ole aikaa, ei
päätä, pitäähän olla asioita jossa ei ole hyvä?
Ja kyllähän yritän, pidin joskus
matikasta. Mutta miksi siitä piti tulla semmoista josta ei saa tolkkua?
Olen aina kammoksunut pipoja, mutta
kiitos heille jotka sanoivat että se sopii myös minullekin.
Ja kyllä minäkin siitä nykyään
pidän.
Ihanaa, kohta saa hyppiä lehdissä,
ja muutenkin syksyisessä maailmassa…
Mössan=Urban outfitters||T-shirt=H&M||villatakki=2hand
||petit
pantalon=Cubus||skor=Tenpoints
Pitäkää päänne pilvissä!
Rakkaudella Aurora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistanne!