Lapset ensin!

Kultainen lapsuus, kiitos siitä vanhemmat kun sen sain elää. Aina olitte muistuttumassa että ’’Muista olla rehellinen, oma itsesi, äläkä koskaan häpeille mitään’’. Te jaksoitte meidän kasvukivut ja oppimisen ilot, vaikka välillä oli ihanaa ja kauheaa seurata kasvamista, silti rakastitte meitä lapsia, ja vieläkin teette niin.

Minullakin on rakkaita lapsiserkkuja tuolla Alppivuorten takana. Voi kuinka rakastan jokaista heitä, nytkin tunnen ikävän heidän luokseen! Yleensä vietän heidän luona joka kesä, tänä vuonna en ehtinyt, mutta ensi kesänä on pakko lähteä! Ja ehkä jonain päivänä, hekin osaavat ihan omin päin tänne Aurora-tädin luo!

Vuonna 1959 YK julkaisi Lasten oikeuksien julistuksen, jossa on mukana luettelo lapsille kuuluvista oikeuksista, ja jokaisen sitoutuneen valtion tulee noudattaa niitä. Oikeudet kuuluvat kaikille maailman lapsille. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991. Siihen kuuluu neljä yleisperiaatetta; syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen ensisijaisesti kaikissa päätöksissä, oikeus elämään ja kehittymiseen ja lasten näkemyksien kunnioittaminen kaikissa heissä koskevissa asioissa.

Tänään on siis Lasten oikeuksien päivä, jota on vietetty jo 12 vuotta.  Teema vaihtuu vuoden välein, ja tänä vuonna juhlitaan vammaisten lasten oikeuksia. Itselläni ei ole ainakaan muistaakseni paljoa muistoja vammaisten kanssa olemisesta, mutta olen kyllä ollut aina sitä mieltä että ihmisiä hekin ovat siinä missä me muutkin. Itsekin kärsin vaivasta nimeltä Dyslexia, mutta en tunne oloani erinaiseksi, tarvitsen vain silloin tällöin apua. Vammaisista opin kyllä ihan valtavasti, katsottuani Petri Kurikan Nimipäivä elokuvan. Sitä katsottuani mietin, että miksi meillä on joskus ennakkoluuloja heitä kohtaan. Eniten olin innostunut siitä kuinka innoissaan he voivat olla asioista, ja olen sitä mieltä, että hyvin hekin pärjäisivät maailmalla töissä, pienellä avustuksella, kuten minäkin. Isona aion kyllä ehdottomasti lähteä tekemään lastenavustustyötä, lukihäiriö asiat olisivat mieluisia, koska olen kuullut että jossakin maissa lukihäiriötä ei edes huomioida. Toivon myös muutenkin olevani  Lukihäiriöisten puolestapuhuja, minuakin kiusattiin siitä lapsena paljon, muitakin kanssakävijöitä varmasti on! Ja myöskin tänä vuonna sisäministeriö kannustaa ihmisiä liputtamaan, jotta päivä saataisiin sinetöityä liputuspäivä almanakkaan!

Minäkin tein jo osani keskiviikon kunniaksi, lahjoitin nimittäin UNICEF:ille rahaa, ja ensi kerralla serkkujen kanssa lupaan heittäytyä lapseksi heidän kanssaan. Koska lapsi tarvitsee olla lapsi, juuri sellainen kun hän on, omassa ihanassa olemuksessaan.

Joten on lapsi sitten millainen tahansa, annetaan hänelle lapsen elämä. Villi ja vapaa, rohkea ja leikkisä, oma itsensä ja viaton, rakas ja ihana. Oikein lapsellista Lasten oikeuksien päivää kaikille maailman lapsille!

Rakkaudella Aurora

OTA UNICEFIN HAASTE VASTAAN